Muutama viikko sitten autolla ajaessani kuuntelin radio-ohjelmaa, jossa juontajat keskustelivat pienten lasten vanhempien väsymyksesta sekä univajeista. He puhuivat tutkimuksesta, jonka mukaan keskimääräisesti pienten lasten vanhemmilla kertyy noin 60 tuntia univelkaa yhdessä kuukaudessa. Ensimmäiset viisi kuukautta ovat tutkijoiden mukaan ne haastavimmat, jolloin jokaisena kuuna kertyy 60 tuntia univelkaa, jonka jälkeen univaje laskee noin 40 tuntiin kuussa. Ja huomioikaa, että tässä tosiaan puhuttiin keskimääräisistä luvuista. Huonosti nukkuvien lasten perheissä nämä tuntimäärät voi helposti tuplata, jopa triplata.
Kuten monet teistä varmasti tietävätkin, meidän kumpaakaan lasta ei ole siunattu hyvillä unenlahjoilla. Nyt tyttäremme on vajaa 4-vuotias ja hänen syntymästään lähtien meidän hyvin nukutut yöt ovat olleet historiaa. Vuosien varrella kaikki keinot ja konsit on testattu, ruokavalioita muutettu, kirjat luettu ja lääkäreillä käyty, mutta mikään ei ole valitettavasti auttanut hänen uniongelmiin. Vaikka kuinka olisimme halunneet löytää ratkaisun, jossain vaiheessa oli vain pakko luovuttaa ja hyväksyä se, että ehkä hänen huonosti nukkuminen ei johdukaan mistään mitä me tekisimme väärin, vaan hän vain yksinkertaisesti on huonommin nukkuva lapsi. Unettomia öitä jatkui reilut kolme vuotta kunnes hieman tyttäremme 3-vuotis syntymäpäivien jälkeen hän nukkui ensimmäiset yönsä kokonaan läpi. Mutta tätä ennen perheeseemme oli tullut myös toinen (valvottava) pikkuinen. Poikamme synnyttyä ensimmäiset pari viikkoa näytti varsin lupaavilta, mutta nopeasti samanlainen huonounisuus iski häneenkin. Nyt ikää on vuosi ja viisi kuukautta eikä vieläkään yhtään kokonaan nukuttua yötä takana.
Kirjoitan aiheesta, sillä tiedän, että lukijoitteni joukossa on paljon pienten lasten vanhempia ja saman ongelman kanssa kamppailevia. Pienet arkisetkin asiat tuntuvat ylitsepääsemättömän haasteellisilta väsyneenä. Unohtelua, kiukkua, pätkiviä ajatuksia ja keskittymisvaikeuksia. On vaikea työskennellä, opiskella tai olla millään tasolla tehokas kun univelan vuoksi aivot eivät toimi kunnolla. Unen vähyys näkyy selvästi elämässä ja arjessa. Riitelyä turhista asioista ja kiukuttelua – energiaa kuluttavia asioita silloin kun ylimääräistä energiaa ei ole.
Itselleni ehdottomasti raskain vaihe on ollut poikamme syntymän jälkeinen vuosi. Silloin meillä oli kaksi pientä lasta, jotka molemmat valvottivat meitä kaiket yöt. Juuri kun toisen sai nukahtamaan, toinen aloitti oman shownsa. Kuitenkin aamulla piti olla taas valmiina töihin ja jostain puristaa energiaa vielä iltaisin opiskelemiseen. Väsyneenä tuo yhtälö tuntui monesti mahdottomalta. Itkin usein uupumuksesta. Minulla oli liikaa asioita meneillään samaan aikaan. Tiesin, että jostain pitäisi luopua, mutta samalla en ollut valmis luopumaan mistään.
Mitkä asiat auttoivat minua jaksamaan uupumuksen keskellä? Isoimpana tukena tärkein voimanlähteeni, mieheni. Aina auttamassa, hyvinä ja huonoina päivinä. Jakamassa vastuuta lapsista, auttamassa minua väsymyksen keskellä ja tsempaamassa eteenpäin. Antoi minulle aikaa keskittyä töihini, jotta sain muuta ajateltavaa ja pääsin hetkeksi kotiympyröistä pois. Antoi minun ladata akkuja ja nukkua vierashuoneessa. Se tunne kun saat nukkua 10 tuntia putkeen… #reborn.
Itseäni auttoi valtavasti myös lapsista ja väsymyksestä puhuminen samassa elämäntilanteessa olevien ihmisten kanssa. Tietoisuus siitä ettet ole ainoa ihminen, joka kamppailee haastavan asian kanssa on jo itsessään lohduttava ajatus.
Tärkeänä tukena ovat olleet myös vanhempani ja muut ympärillä olevat rakkaat läheiset, jotka ovat aina auttamassa ja osoittamassa tukeaan. Monesti ihmiset kamppailevat väsymyksen (tai minkä tahansa muun ongelman) kanssa yksin, sillä eivät halua tai välttämättä uskalla pyytää apua. Meidän suomalaisten keskuudessa taitaa piileä sellainen ”pärjäämisen-kulttuuri” ja apua toisilta ei pyydetäkään ihan noin vain, koska ”kyllä me pärjätään”. Itse olen kuitenkin sitä mieltä, että avun pyytäminen ei ole merkki heikkoudesta, päinvastoin. Et ole yhtään sen huonompi vanhempi jos pyydät muilta apua vaikeina hetkinä. Ehkä itsekin olet auttanut joskus jotain toista ja avun antaminen on tuntunut hyvältä ja antanut sinullekin iloa?
H&M Coat (gifted) / Gina Tricot Sweater (gifted) / Zara Jeans / Chanel Bag / Mango Boots
Kun unettomia öitä on takana lukematon määrä ja väsymys on järjetön, vanhemmuus saattaa tuntua hetkellisesti pelkältä selviytymiseltä päivästä toiseen. Univelka ja väsymys ovat ainakin minulle henkilökohtaisesti ne kaikista haastellisimmat asiat vanhemmuudessa. Kun itsellään ei ole energiaa, miten pysyy olla se paras mahdollinen vanhempi lapselleen? Yritän kuitenkin aina muistutella itselleni, että lapset ovat vain ihan pienen hetken pieniä ja asiat helpottuvat ajan myötä. Monet vanhemmat ovat kertoneet, että haasteet pienten lasten kanssa helpottuvat huomattavasti kun nuorimmainen on 2,5-3v. Tunnelin päässä on siis valoa kanssasisaret! <3
Photos: Kaisa Turunen / edit by me
Kiitos. ?
Kiitos itsellesi 🙂
Tosi kivaa että kirjoitat tästä aiheesta, siitä kiitos. Meillä on 3v.äskettäin täyttänyt tyttö, joka heräilee vielläkin ja nukkuu tosi huonosti. Synnäriltä asti nukkunu tosi huonosti, mutta iän myötä on pikkasen helpottanu. Meidän vanhempien yhteistyön voimalla sitä jaksaa. Tsemppiä teille! Olet huikea nainen?☺
Kiitos paljon S! Tiedän niin hyvin kuinka uuvuttaa se on kun lapset eivät nuku! Toivottavasti kun teidän tytär tuosta vielä vähän kasvaa, niin nukkumiset alkaisi helpottamaan. Meillä tosiaan tapahtui radikaali muutos juuri tuossa 3v jälkeen. Isot tsemppihalit sinne <3
Kiitos tästä postauksesta. Meillä on 1,3 kk vanha ihana poika, mutta aivan surkea nukkuja ollut synnäriltä asti – eikä loppua näy. ? On lohdullista ja vapauttavaakin kuulla, ettemme ole ainoita. Koska tällaista väsymystä voi oikeasti ymmärtää vasta, kun sen on kokenut. Seuraan myös miehesi Instaa ja jokainen #facelikeameltedcandle -postaus saa hymyn huulille ja itselle ajatuksen, että tää on oikeasti vain vaihe, tästä selvitään, eikä elämää saa ottaa liian vakavasti. ? Ja parhaimmillaan tää vauvavuosisekoilu tuo elämään roppakaupalla lisää huumoria ja naurua, vaikka joskus ei meinaa naurattaakaan. ??
Olette Miksun kanssa ihana ja sympaattinen pari ja teillä on hurmaavat lapset. Kaikkea hyvää! ❤️
Kiitos kommentista <3 Olen kanssasi täysin samaa mieltä siitä, että ainoastaan kokemuksen kautta voi todella ymmärtää kuinka uuvuttavaa tällainen vaihe pienten lasten kanssa on. Mutta paino sanalla VAIHE! Kyllä se siitä ajan myötä helpottaa. Itselleni se on ainakin lohduttava ajatus 🙂 Ja myöskin se, että jo ensi yö voi olla se yö kun poikamme nukkuu yönsä läpi! You never know 😀
Kiitos kun kirjoitit aiheesta! Täällä lapset 2,5v ja 2kk, joten on tuttua. Vertaistuki oli tärkeä voimavara isomman lapsen valvottaessa vauvana ja kun aiheesta puhutaan ääneen, helpottaa se väsyneitä vanhempia, jotka saattavat tuntea olevansa asian kanssa yksin.
Aurinkoisia talvipäiviä teidän perheelle! 🙂
Kiitos kommentistasi Matleena! Hurjasti tsemppiä sinne kahden pienokaisen kanssa! <3
Kiitos, kun kirjoitit tästä ❤️ Meillä 8-vuotias esikoinen, joka aina nukkunut yönsä kuin tukki. Kauan odotettu kuopus onkin sitten aivan erilainen nukkuja, siksi tämä väsymys jotenkin yllätti. Kahden tunnin pätkät yössä on jo aivan luksusta ? silti päiväkään en vaihtaisi pois, mutta kyllä vertaistuki on tosi tärkeää ja auttaa jaksamisessa. Teidän lapset on aivan ihastuttavia ❤️
Kiitos kommentistasi Tanja! <3 Tuo on kyllä niin hassua miten erilaisia lapset ovatkaan – jopa sisarukset! Meilläkin ystäväpiirissä paljon lapsia, jotka ovat 5-6kk ikäisestä lähtien nukkuneet aina yöt läpi, joten monilla vanhemmilla (onneksi!) ei ole tietoakaan tällaisista uupumisista mitä huonostinukkuvien lasten vanhemmat käyvät läpi. Mutta onneksi tämä on vain pieni vaihe ja asiat varmasti helpottuvat lasten kasvaessa. Kaikkea hyvää teille ja jaksamista arkeen <3
Kiitos tästä. Täällä kaksoset 3,5v ja vihdoin ja viimein nukkuminen on puolen vuoden sisällä alkanut helpottamaan niin, että parempi nukkuja herää enää kerran yössä ja huonompikin nukkuja enää sen 1-2xyössä. Ja tämä siis joka yö. Meillä on tämän 3,5 vuoden aikana nukuttu yksi yö niin, että molemmat ovat nukkuneet koko yön välillä 23-06. Aamut on onneksi alkaneet pidentyä 07-08, kun aiemmin oltiin viimeistään ylhäällä klo 06 tai jopa 05. Oli aika, kun ei oikein uskaltanut ajaa autoa, kun pelkäsi vaan nukahtavansa rattiin. Luojan kiitos on tukiverkkoa ympärillä ja maailman paras mies. Tsemppiä siis, kyllä se helpottaa ja ehkä meillä ja teillä vielä joskus teinejä herätellään aamuisin ?
Kiitos paljon, että jaoit ajatuksiasi <3 Kuulostaa hurjalta ja voin vain kuvitella kuinka raskaat viime vuodet teillä on ollut. Toivottavasti kuitenkin pikkuhiljaa alkaa helpottamaan lasten kasvaessa. Meilläkin oli vaihe kun poika heräsi aina ennen kuutta, mutta onneksi se oli vain vaihe, joka meni ohi. Tsemppihalit sinne ja kaikkea hyvää tulevaan xx
Todella aika auttaa ihan hurjasti. Ja vaikka meillä on heräilty paaaaljon, on onneksi muut asiat olleet helppoja meidän lasten kanssa. Lapset on syöneet aina hyvin, saaneet tukea ja turvaa uusissa paikoissa/tilanteissa siskosta ja esimerkiksi päiväkodin aloitus sujui todella helposti tästä syystä. Ja tosiaan se tukiverkko, on päästy miehen kanssa erikseen ja yhdessä usein vaan ihan nukkumaan ettei kukaan ole ihan täysin uupunut pätkäuniin. Iän myötä myös lapset on itse oppineet tulemaan viereen, jossa uni jatkuu joten nykyiset heräilyt eivät edes oikeastaan enää kuormita kun vertaa aiempaan arkeen.
Oli kiva, lukea tällainen kirjoitus välillä, vaikka juuri sinun blogiasi seuraan aivan muista syistä kuin saman ikäisten lasten. Mukavaa vuoden alkua ?
suosittelen lämpimästi unijunan Liisa niskakangasta, hän oli vastaus meidän rukoukseen eli kokonaisiin yö uniin kahden eri-ikäisen lapsen kanssa jotka nukkuvat erittäin katkonaisesti.
Kiitos vinkistä! 🙂 Ihanaa viikkoa sinne!
Hei lisää tämmösiä! Odotan itse esikoistani. Olisiko suositella blogeja, joiden kirjoittajilla lapsia? Olisi kiva lukea vinkkejä/kokemuksia. Olen miettinyt myös että mistä löytäisi vertaistukea kun omilla ystävillä ei vielä oikein lapsia ole…
Kiva kuulla, että pidit tekstistä 🙂 Muoti/lifestyle bloggajilla monilla on kyllä lapsia (mm. strictly style, simoda, monas daily style, mungolife, xenias day), joten heidän blogeissaan saattaa olla jotain lapsiaiheisia juttua aina välillä. Kukaan heistä ei kuitenkaan ole varsinaisesti mamma/perhebloggaaja eli kannattaa ihan googletella sellaisia blogeja, joissa keskityttäisiin ainoastaan esimerkiksi raskauteen/vauvoihin/pieniin lapsiin, sillä sellaisiakin on varmasti paljon! 🙂 Paljon onnea jo etukäteen tulevan pienokaisen johdosta <3
Kannattaa ladata Momzieapp. Sen avulla löydät äitiystäviä läheltä.
Kiitos Metti aivan ihanasta blogistasi. Tykkään tosi paljon lukea näitä postauksia, joissa avaat enemmän ajatusmaailmaasi. Niiden myötä, joka kerta mun respectit sua kohtaan vaan nousee ??Oot todella inspiroiva ihmisenä ? Toivon kaikkea hyvää ja menestystä sulle, oot sen todellakin ansainnut ??
Kiitos Emilia niin kauniista sanoistasi. Herkistyin <3
Lapsesi ovat hurjan suloisia tapauksia! Hyville yöunille kaiken perusta on oikeanlainen päivärytmi ja iltaisin aikainen rauhoittuminen. Myös monipuolinen ja terveellinen ruoka on tärkeä.
Aamulla syödään kunnollinen aamupala, vaihdetaan päivävaatteet ja lähdetään ulkoilemaan. Ulkoilun jälkeen lounas, jonka jälkeen päiväunet/lepohetki (kirjanlukua ym.)
Iltarauhoittuminen alkaa hyvissä ajoin ennen nukkumaan menoa! Esim. klo 18 alkaen leikitään jo rauhallisia leikkejä. Klo 19 aletaan tekemään rauhassa iltatoimia (kylpy, iltapala, hampaiden pesut, yökkärin vaihto, iltasatu…). Tämän jälkeen siirrytään sänkyyn ja sanotaan hyvät yöt. Alkuillasta kotona kannattaa sammuttaa/hiljentää telkkari ja some. Myös valaistusta on hyvä himmentää. Tätä kun toistetaan päivästä/illasta toiseen, niin voin omalla kokemuksella sanoa, että nukkuminen lähtee aivan varmasti sujumaan paremmin! Ja mikä parasta; lapset kun menevät nukkumaan ajoissa, jää omaa aikaa 🙂 Suosittelen testaamaan muutaman viikon ajan tätä ja pysyä selkeässä rytmissä. Tsemppiä kovasti arkeen! 🙂
Kiitos kommentistasi C! Kyllä, ruutiinit ovat kaiken a & o! 🙂
Heippa, olen samaa mieltä rytmeistä. Kun lapsella on joka päivä sama rytmitys ja nukkumaanmeno aika samaan aikaan niin vaikuttaa suoraan yöuniin. Minulla 5kk ja kohta 4 vee poika ja elävät samassa rytmissä. Ainoastaan poikkeuksena pienemmällä päiväunet muuten kaikki tehdään samaan aikaan. Molemmat nukkuu täydet unet. Aina välillä ihmettelen kun lapsi saattaa olla päiväkodissa koko päivän ja sen jälkeen lapsi vielä viedään ulos leikkimään ja sitten menee nukkumaan klo 22 ja taas aamulla 07 mennään tukka putkella.. moni aikuinen ei ymmärrä että lapsi tarvitsee myös vain aikaa ollakseen ja levätäkseen, myös se liika meneminen ja tekeminen vaikuttaa suoraan yöuniin. Mutta tämä kaikki vaan ihan yleisesti, ei suoraan Metti teille:) Mut suosittelen kokeilemaan nukkumaan menoa jo klo 20 viikon ajan ja lupaan että saat nukkua viikon jälkeen jo kunnon unet:)
Nää on niin hyvää tarkottavia kommentteja mutta ihan myrkkyä huonosti nukkuvan lapsen vanhemmalle. Ei nämä samat jutut toimi kaikilla lapsilla! Voin luvata, että kun on valvonut jo pitkään niin kaikki on kokeiltu ja kivet käännetty. Voin kertoa että meillä on tarkat rutiinit, jopa ammattilaisen kanssa suunnitellut sellaiset, eikä meillä siltikään nukuta kokonaisia öitä, ei sinne päinkään. Meillä mennään nukkumaan juuri tuona mainitsemanasi klo 20, on menty jo pitkät ajat. Ei lapset silti nuku. Ymmärtäkää hyvät ihmiset, että lapset ovat erilaisia. Ovathan aikuisetkin erilaisia unen suhteen!
Nämä tällaiset kommentit menee tunteisiin juuri siksi, että en tiedä ketään lähipiirissäni joka tekisi niin paljon lastensa unen eteen kuin mitä itse teen. Ja sitten toinen äiti sanoo että hei, laittakaa rutiinit kuntoon niin kyllä ne nukkuu. Eli sen lisäksi että olen väsynyt ja tämä on raskasta, minulle kerrotaan vielä että vika on minussa. Voin kertoa, ettei ole. Pliis, ymmärtäkää tämä.
Ja sori Metti että tulin tänne tätä nyt kertomaan. Kiitos postauksesta, osui sydämeen. Todella.
Aamen ❤️ En voisi enempää olla samaa mieltä! Olisihan se kiva, jos kaikki lapset (ja aikuiset!) toimisivat oppikirjamaisesti, mutta valitettavasti elämä ei mene ihan niin. On ymmärrettävä, että jokainen on täysin oma yksilönsä. Terveisin huonosti nukkuvan 2,5-vuotiaan äiti, joka todella on tehnyt kaikkensa myöskin. Metille ja edelliselle kommentoijalle kiitokset ❤️
Kiitos paljon kaikille kommenteista <3 Rytmit ovat todella tärkeitä lapsille ja monilla perheillä varmasti jo pelkästään se, että laittaa tarkemmat rytmit lapsilleen/perheelleen niin unenlaatu pararee 🙂 Meillä on ikävä kyllä hieman vastaanvanlainen tilanne kuin Emmillä, eli vaikka kaikkemme olemme yrittäneet (mukaan lukien rytmit) siltikin lapsemme nukkuvat huonosti. Tässä kohtaa täytyy siis ehkä vain todeta että lapset ovat erilaisia ja kaikille ei toimi samat asiat. Kiitos kaikille kun jaoitte mielipiteitänne, on mahtavaa kuulla sekä vinkkejä oman tilanteeni parantamiseksi sekä samalla kuulla teidän tarinoita, joista saan tärkeää vertaistukea! Kiitos <3
Hyvä kirjoitus tärkeästä aiheesta! Hieman alle 4-vuotiaan aina hyvin nukkuneen tytön äitinä on vaikea edes kuvitella, kuinka sumuiseksi noin pitkä huonojen öiden jatkumo elämän tekee. Neuvolantätimme ”pelotteli” meidät alusta alkaen noudattamaan tarkkaa rytmiä ja rutiineja, jotta lapsi alkaisi pian nukkua hyviä ja kokonaisia öitä. Se toimi kyllä kohdallamme, mutta kuten itsekin sanoit, en usko että tässäkään asiassa kaikki lapset olisivat samanlaisia. Onneksi teillä on kertomasi mukaan hyvät tukiverkostot, hyödynnä siis niitä myös jatkossa – se ei ole heikkoutta! Ja ole itsellesi armollinen, kaikkea ei tarvitse jaksaa. Voimia ja kaikkea hyvää Sinulle!
Kiitos paljon kommentistasi E! Kyllä, selvät ja toistuvat rutiinit ovat tärkeitä ja luovat turvallisuutta lasten elämään <3 Onneksi tämä huonounisuus on vain vaihe ja asiat helpottuvat aikanaan 🙂 Tärkeintä on, että lapset ovat hyvinvoivia ja terveitä <3
Kiitos tästa postauksesta! Meidän 2,5-vuotias on nyt vihdoinkin ruvennut nukkumaan paremmin öisin. Mutta nukkuminen on aina ollut meillä vaikeaa,ihan yöunista päikkäreihin. Yritin vauvavuotena väsätä graduanikin loppuun, mutta siitä tullut mitään kun olin niin väsynyt. Sain sen sitten onneksi tehtyä kun poika meni päiväkotiin pari kertaa viikossa.
En myöskään vauva-aikana saanut tässä asiassa paljon vertaistukea koska kaikkien tuttujen vauvat nukkuivat parin tunnin(!!!!!!!) päikkäreitä ja kaikki vain ehdottivat vaunukävelyjä,jotta poika nukkuisi(oli jo tietty kokeiltu).
Me olisimme halunneet max 2 vuotta ikäeroa lasten välillä,mutta nyt vasta haluamme yrittää toista lasta. Vaikka esikoinen muuten on ollut ”helppo” ja tyytyväinen lapsi,niin se vauvavuoden nukkumattomuus kyllä lykkäsi meillä haaveita toisesta lapsesta.
Kiitos tästä rehellisestä postauksesta. Meitä on varmasti monta,jotka pystyvät tähän samaistumaan.
Kiitos paljon kommentistasi I! <3 Olen ihan varma, että tässä veneessä meitä on monia. Ymmärrän enemmän kuin hyvin, että ajatukset toisesta lapsesta siirtyivät teillä kauemmaksi tulevaisuuteen näiden tilanteiden puitteissa. On ollut varmasti hyvä päätös kuunnella omaa jaksamistaan ja miettiä perheenlisäystä uudelleen vasta sitten kun on siihen 100% valmis. Kiitos, että jaoit tarinasi <3
Kiitos kiitos kiitos että kirjotit tästä aiheesta! Mä just avauduin parille tutulle siitä kuinka väsyneitä minä ja mieheni ollaan vuoden vanhan valavasti sairaan lapsen kanssa ja että molemmat varmasti kaipaisivat hetken edes omaa rauhaa ja unta. Vastauksena tuli kritiikkiä siitä kuinka ollaan huonoja vanhempia ja liikaa kuulee nykyään tätä ”ei jaksa”-asennetta, kuulemma osamme on valittu ja pitäs ymmärtää kuinka iso siunaus lapsi on (väsymys arjessa ja rakkaus lasta kohtaan ei kyllä kulje käsi kädessä). Sosiaalihuoltoakin suositeltiin. Ja sitten kirjotit aiheesta ja tää kolahti niin hyvin. Kiitos Metti <3
Hei Oona.
Luin kommenttisi ja tuli ajatus että haluaisin auttaa sinun perhettäsi.
Ymmärrän jos ette halua tai sairaan lapsen vuoksi pysty ottamaan apua vastaan mutta haluan siitä huolimatta kysyä että missä paikkakunnalla asutte? Minä haluan auttaa että te vanhemmat saatte kerätä voimia tai nukkua päiväunet tms.
Olen itse 5- vuotiaan tytön äiti ja hoitoalan työntekijä.
Terveisin Milla
Hei Metti,
kiitos hurjasti ihanasta blogistasi<3 Jossain aikaisemmassa postauksessa kyselit että mitä muita aihealueita olisi kiva lukea blogistasi, niin juuri tällaiset "aidon elämän" lifestyle postaukset on ihan parhaita.
Toivon sydämenin pohjasta, että teillä alettaisi pian nukkumaan täysiä öitä. Olen itse päälle 2v. tyttären äiti, jonka vauvavuoden yöunet mentiin tunnin yöunipätkillä, joten tiedän todella kuinka tärkeää uni on. Hatun nosto teille kuinka hienosti olette jaksaneet jo vuosia!
Uskon, että olette varmasti yrittäneet ja ottaneet selvää kaiken mahdollisen. Vinkkaan kuitenkin vielä myös ammattilaisen lasten uniekspertin puoleen kääntymisestä. Me kokeilimme kaikki kikat myöskin lääkäreitä myöten, mutta lopulta ammattilaisen "unikoulu" vinkeillä saimme tyttäremme opettettua nukkumaan paremmin. Itse sain neuvolasta puhelinnumeron ensi- ja turvakodin perhetyöntekijälle (erikoistunut vuodesta 96 alkaen lasten uniongelmiin), joka antoi meille kullanarvoisia neuvoja ja tukea ihan puhelimitse. Aikaisemmin vinkatusta unijunasta olen kuullut myös mahtavaa palautetta.
Toivon todella, että ette ole vielä kokeilleet ammattilaista "nukuttajaa" ja saisitte tämän avulla teidän koko perheelle paremmat yöunet. Jos olette jo tämänkin yrittäneet, niin kovasti jaksamista ja upeaa että teillä on tukiverkkoja<3
Oikeen ihanaa alkanutta vuotta koko teidän perheelle:)
Meidän esikoistyttö nukkui kolme ensimmäistä kuukautta käytännössä ilman yöheräämisiä ja ajattelimme, että kävipä meillä hyvä tuuri. Kuitenkin 3 kk ikäisenä alkoivat jatkuvat yöheräämiset ja jatkuivat kunnes lopulta otimme yhteyttä unijunaan (joku jo mainitsi) ja hän vihdoin 1v7kk ikäisenä osaa nukkua yöt heräämättä. Aamuisin herää tosin jo kello 6 aikoihin mutta tähän totuimme jo kun yöt olivat huonot. Tsemppiä teille! 🙂
Oi, kuulostaa niin tutulta!
Meillä yksi lapsi, 1,5 v, pari kertaa elämänsä aikana vahingossa nukkunut putkeen 21-06, mutta edelleen herää 4 kertaa yössä (mikä on tietenkin aikaisempaan 10-20x joka yö!! vähän) ja usein valvoo keskellä yötä..
Taitaa itselläni olla liian tuoreessa muistissa se kauhea väsymys, kun niin helposti ihmisten neuvot, kuten ”päivärytmi kuntoon niin saatte nukkua” tai ”pitäkää unikoulu tms”, ärsyttävät ?? ihan kaikkea ollaan kokeiltu, Unijunan Liisan ohjeita myöten, ja edelleen heräillään ja valvotaan ?
Todella paljon kiitoksia tästä tekstistä. T. Erittäin väsynyt 1 vee pojan äiti <3
Kuulostaa niin tutulta nuo yövalvomiset. Meillä kuopus sairastaa vaikeaa refluksitautia,joten hänen kauttansa valvomiset ovat tulleet meidän perheelle hyvinkin tutuiksi. Kummasti sitä jaksaa ja selviää kuitenkin,vaikka pahimpina aikoina tuntuu että enää ei yhtään yötä jaksa valvoa. Voimia kaikille perheille,jotka näiden nukkumisasioiden kanssa kamppailevat❤️
Kiitos tosi tärkeästä postauksesta! Halusin vaan vinkata, jos ette ole vielä kokeilleet ja haluatte vielä kokeilla jotain, niin meidän elämä muuttui täysin akupunktion myötä. Kolme lasta ja kaikki super huono unisia, eikä mikään auttanut asiaan. Onneksi vielä jaksettiin kokeilla tätä, koska se muutti meidän arjen täysin:). Ihan vain näin vinkkinä:). Kovasti tsemppiä sinne ja jaksamista<3
Kiitos tästä kirjoituksesta. Itku pääsi, kun luin tätä, samassa veneessä ollaan täälläkin. 4v ja 1v lapset ja opiskelujen ja töiden yhdistäminen ei ole todellakaan helppoa! Puolison freelance-työ vie häntä välillä pidemmäksikin aikaa pois kotoa, joten jaksaminen on välillä hankalaa. On helpottavaa puhua vanhemmuudesta ihan realistisesti ja rehellisesti. Sitä tehdään aivan liian vähän ja usein koen itse turhautuneisuutta siitä, että vanhemmuuden pitäisi aina olla ruusuilla tanssimista ja pahaa oloa ei saisi näyttää avoimesti. Joten kiitos, Metti! Tsemppiä teille kaikille ja aurinkoista vuoden alkua!?
Kiitos tästä, niin lohduttavaa!!!!! Ja tsemppiä!!!!! Täällä esikoinen huono nukkuja, maaliskuussa 3v (toivotaan taas että 3v se maaginen ikä kun hän alkaa nukkua 😉 ja vauva 4kk. Molemmiat ikänsä ollu huonoja nukkujia, tilanne jolle ei tiedä pitäisikö itkeä vai nauraa. Meidän unikuvioista sais niiin monta sketsiä tehtyä. Yritän ajatella, että vika on geeneissä, koska kaikki keinot enemmän ja vähemmän kokeiltu esikoisen kanssa.. Nyt vauvan kanssa yritän ajatella että vaiheita, vaiheita ja kais se joskus nukkuu??!! Tätä ihanaa ”ehkä ens yönä” illuusiota pidetään yllä 😀
Hei Metti,
Ehkä olette jo kuulleet joitakin näistä vinkeistä mutta tässä muutama juttu, mitä minulle tulee mieleen. Lapset ovat erittäin tarkkoja havaitsemaan vanhempiensa mielenliikkeet vaikkakin osittain vain alitajuntaisesti. Tunteet tarttuvat. Vanhempien mielialalla ja tunteilla siis on vaikutusta lasten nukkumiseen. Päätös tuntea vähemmän stressiä lasten nukkumaanmenosta voi hyvinkin auttaa (ja mistä tahansa muusta asiasta myös). Lasten nukkumaanmenosta kannattaisi ajatella mahdollisimman myönteisesti. Se voi tuntua vaikealta mutta jos vain harjoittelisitte uskomista koko sydämestänne siihen, että lapsenne voivat nukkua hyvin ja pidätte myös huoli omasta energiastanne ja henkisestä hyvinvoinnista, tämä voi todella auttaa.
Olen myös sitä mieltä, että pienten lasten kanssa ollessa kannattaisi käyttää mahdollisimman vähän kännykkää. Olisi hyvä mielellään pitää kännykät ja tietokoneet ihan toisessa huoneessa, kun vietetään lasten kanssa aikaa. Vanhempien täydellä läsnäololla on myös rauhoittava vaikutus lapsiin. Ainakin tällaista läsnäolevaa aikaa kannattaisi olla päivittäin mahdollisimman paljon. Kun alatte nukuttamaan lapsianne, kannattaa itse ilmaista mahdollisimman paljon rauhaa, tasapainoa ja myötätuntoa. Voi olla, että samalla lapsikin rauhoittuu. Suosittelen tutustumaan meditaatioon ja meditoiminen ennen lasten laittamista nukkumaan voi auttaa.