Vuosi 2020 – päälimmäiset fiilikset ja mitä jäi mieleen?

Hyvää uutta vuotta kaikille ja kiitos, että olet löytänyt tiesi takaisin blogiini <3

On sanomattakin selvää, että viime vuosi oli todella poikkeuksellinen. Pettymykset, peruuntuneet suunnitelmat ja jatkuva sopeutuminen uusiin, muuttuviin tilanteisiin ei ole tehnyt vuodesta todellakaan helppoa. Vuoden päätteeksi oli tunne, että pieni tauko kaikkeen olisi ihan paikallaan. Aluksi viikon mittaiseksi suunnittelemani loma päättyikin lopulta vajaa kolmen viikon mittaiseksi. Mutta se taisi olla juuri sitä mitä tarvitsinkin. Nyt levänneenä ja täynnä energiaa takaisin töiden pariin!

Vuosi 2020 oli erikoinen monine haasteineen, mutta toisaalta se oli myös äärimmäisen opettavainen. En ole varmasti ainoa, joka on kuluneen vuoden ”pakottamana” pysähtynyt pohtimaan elämäänsä ja miettimään syvällisemmin, mitä elämältään haluaa. Vuosi 2020 on hyvällä tavalla palauttanut perusasioiden äärelle ja muistuttanut, mikä elämässä onkaan tärkeintä. Kuluneen vuoden jälkeen ainakin itse olen entistä kiitollisempi perheestäni, läheisistä ympärilläni sekä esimerkiksi terveydestäni.

Mitä jäi mieleen vuodesta 2020?

2020 opetti itselleni muun muassa kärsivällisyyttä sekä korosti hetkessä elämisen tärkeyttä. Suunnitelmallinen Metti ei enää uskaltaisi sanoa, että ”ensi kesänä tapahtuu näin ja näin” tai ”ensi vuonna tapahtuu tätä ja tätä”. Nyt tulevaisuutta koskeviin kysymyksiin vastaisin mieluummin maltilla ja ”katsotaan” -tyylisesti. Sitä on todella kuluneen vuoden aikana oppinut ymmärtämään, kuinka paljon asioita tapahtuukin oman vaikutusalueen ulkopuolella. Kaikkeen ei pysty vaikuttamaan eikä asioita voi suunnitella. Tärkeintä on nimenomaan elää hetkessä ja nauttia juuri siitä, mitä elämässä on tässä ja nyt.

Jos sivuutetaan korona, meille ehdottomasti viime vuoden merkittävin muutos oli uuden asunnon ostaminen ja sitä seurannut muutto. Rakkaan kodin hyvästeleminen viime kesänä oli paljon odotettua raskaampi kokemus itselleni, kuin mihin olin osannut varautua. Tuo koti oli meidän perheemme ensimmäinen yhteinen koti sekä paikka, jonne molemmat lapsemme syntyivät. Tuohon kotiin liittyy niin paljon tärkeitä ja rakkaita muistoja, että se jo itsessään saa minut edelleenkin vähän herkistymään. Koin muuton erityisen raskaana osaltaan senkin vuoksi, että emme päässeet muuttamaan uuteen kotiin suoraan, vaan joudumme odottamaan asunnon valmistumista vielä tovin. Väliaikaisasuminen ei ole aina helppoa (ne jotka ovat kokeneet saman varmasti ymmärtävät sen haasteet), mutta itsepähän tämän päätöksen teimme, joten en siitä sen enempää valita! Sanonpahan vain, että voi samperin korona, jonka vuoksi muutaman kuukauden väliaikaisasuminen muuttui paljon (!) pidemmäksi…

Vuoden 2020 ehdoton valopilkku on ollut ehdottomasti meidän mökkimme, jonne aina mahdollisuuksien mukaan olemme vetäytyneet perheen kanssa aikaa viettämään. Varsinkin keväällä koronan iskiessä mökki oli meille todella iso henkireikä – oma rauha meren rannalla eikä ketään ihmisiä näköpiirissä. Kun keväällä vielä koronan suhteen kaikki oli niin uutta, epävarmaa ja ajoittain pelottavaakin, tuntui, että oman mökin hiljaisuudessa oli helpompi hengittää. Olen aina haaveillut asuvani kaupungin sykkeessä, mutta kuitenkin niin, että sen ohella olisi myös oma rauhoittumispaikka luonnon keskellä. Olen niin onnellinen, että tällainen unelma on käynyt toteen. Tänä vuonna oman landepaikan merkitys korostui perheellemme entisestään.

Photos: @seippi

Mitä toivon tältä vuodelta?

Minulla on paljon toiveita ja tavoitteita vuodelle 2021, joita tulen listaamaan omaan, erilliseen postaukseen. Yksi toive minulla kuitenkin tulee heti mieleen: Viime vuosi meni noudattaessa erilaisia rajoitteita ja kestäessä erinäisiä suosituksia ja sääntöjä. Voisko vuosi 2021 tuoda edes vähän huolettomuutta ja helpoutta elämäämme? Voi kun saisimme jo halata läheisiämme ja viettää huolettomasti aikaa yhdessä. I miss normal <3

 

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.