Niin… jos saisin euron aina siitä kun joku heittää minulle “syötkö ikinä mitään” –kommentin, olisin varmasti miljonääri nyt. Ihmisiä jaksaa aina kiinnostaa vartaloni, syömiseni ja varsinkin painooni liittyvät asiat. Olen useita kertoja ajatellut kirjoittaa tästä aiheesta blogiini, mutta sitten muutaman päivän aihetta mietittyäni, olen kuitenkin aina päättänyt jättää tekstin kirjoittamatta. Miksi? Vaikka haluaisinkin jakaa välillä aiheita pintaa syvemmältä ja kirjoittaa henkilökohtaisemmista aiheista, turhautuminen kaikista (luultavasti) tulevista negatiivisista kommenteista estää minua avaamasta aiheita enempää. Olen itsevarma ihminen ja kritiikin kestän, mutta tavallaan en itse viitsisi kaivaa verta nenästä kirjoittamalla aiheista, joihin tiedän ihmisillä olevan kärkkäitä mielipiteitä. Jokaisella saa ja pitääkin olla oma mielipide, mutta sen esilletuomisen (tai tuomattomuuden!) voi hoitaa niin monella tavalla. Valitettavan moni tekee sen väärällä tavalla.
Nyt päätin kuitenkin tarttua härkää sarvista ja kirjoittaa aiheesta, joka on nostettu esille julkisuudessa ja josta minulle lähetellään henkilökohtaisesti tasaisin ajoin viestejä: painoni.
Olen aina ollut ruumiinrakenteeltani todella hoikka. Olen lapsesta asti ollut se tyttö, jonka pituuskäyrä huitelee jossain korkealla plus-käyrillä kun taas painoindeksi loimuilee alhaalla. ”Saat laittaa kunnolla voita leivän päälle” on varmaan ollut terveydenhoitajan yleisin kommentti koko peruskoulun ajan. Ja vaikka lapsena ja nuorena olen aina syönyt aivan tavallisesti, en koskaan ole saanut niitä muutamia extra kiloja, joita terveydenhoitajat, mummot tai muut niin kovasti olisivat minulle toivoneet. Itselläni ei ole asian kanssa koskaan ollut mitään ongelmaa, mutta niillä muilla.
Aikuisiällä tilanne ei ole juurikaan muuttunut. Olen edelleen hoikka vaikka syön mitä haluan, niin paljon kuin haluan. Toki tykkään syödä terveellisesti, mutta se ei liity millään tavalla painooni tai hoikkana pysymisen tavoitteluun. Syön terveellisesti yksinkertaisesti siitä syystä, että siitä tulee itselleni niin hyvä olo! Ravitseva ja terveellinen ruokavalio ovat osasyy energiseen oloon, jota rakastan ja kahden pienen lapsen äitinä tarvitsen! Terveellisellä ruokavaliolla on myös äärimmäisen positiivinen vaikutus hyvinvoivaan ihoon, mikä on itselleni tärkeää. Mutta kyllä – rakastan myös herkuttelua ja teen sitä aina silloin kun tekee mieli. Joskus useammin, joskus harvemmin. Hyvä balanssi on tärkeää.
Mutta miksi sitten kuitenkin aina ulkopuolelta kuuluu kritiikkiä ja kommentointia painostani. On ihmeellistä miten itse olen niin sinut oman kroppani kanssa, mutta tuntuu, että jotkut muut ympärillä yrittävät tehdä siitä ongelman. On spekulaatioita syömishäiriöistä, vaikka koskaan minulla ei ole syömisen kanssa ollut mitään ongelmia. Se on ikävää, mutta ajan myötä olen oppinut päästämään asiasta irti. Ihmisten mielipiteisiin, spekulaatioihin ja juoruihin kun on niin vaikea vaikuttaa. Ja itse asiassa ei minulla siihen ole ollut tarvettakaan… Ikävään sävyyn kirjoitetut kommentit jäävät kuitenkin joskus mietityttämään; ”Voisit olla kaunis jos et olisi niin laiha” tai ”näyttäisit paremmalta parin lisäkilon kanssa”. Sanoisitko koskaan hieman pyöreämmälle ihmiselle, ”voisit olla kaunis jos et olisi noin lihava”? Niinpä, et tietenkään.
Olen aina ollut sinut kroppani kanssa ja varsinkin raskauksien myötä kunnioitus omaa kehoa kohtaan on noussut entisestään. Ihan uskomatonta mihin naisten kroppa pystyy, huh! Joidenkin silmissä saatan näyttää liian hoikalta, mutta itse viihdyn omassa kropassani erinomaisesti. Kunnioitan vartaloani ja kannan sitä itsevarmana niin kuin jokaisen naisen pitäisi. Joku meistä on hoikempi, joku pyöreämpi, joku siltä väliltä. Vartaloita mahtuu tähän maailmaan ihan yhtä monta erilaista kuin meitä ihmisiä. Toisen vartaloiden arvosteleminen on tökeröä, sillä koskaan kukaan ei voi tietää mitä asioita taustalla saattaa olla. Loppujen lopuksi kaikista tärkeintä on ainoastaan se, että itse viihtyy omassa kropassaan, oli se sitten minkälainen tahansa. Kenenkään toisen ei saisi antaa vaikuttaa ajatuksiisi omasta vartalostasi. Se on sinun!
Voin niin samaistua tekstiisi ja on hyvä, että tästä puhutaan! Täytän tänä vuonna 20 ja painoni ei ole sitten yläasteen muuttunut sen kummemmin. Jo yläasteella opettajat kyselivät anoreksian perään vaikken missään vaiheessa ole ollut ”sairaalloisen” laiha. Vain vähän pienempi ja laihempi kuin muut ikäiseni. Itselläni ei ole ikinä ollut ongelmaa oman painoni ja kroppani kanssa, mutta muilla tuntuu olevan senkin edestä. Juuri puoli vuotta sitten hakeuduin lääkäriin selkäkipujen kanssa (minulla on skolioosi) ja lääkäri pisti minut jatkotutkimuksiin, koska hän oli huolissani painostani… Ruoka ja syöminenkään ei ole ollut minulle koskaan ongelma ja jatkotutkimuksissakin ravitsemusterapeutti painotti ettei minussa tai minun painossani ole mitään vikaa. Syön hyvin, olen terve eikä minussa ole mitään syömishäiriöön viittaavaa, joten mitään syytä huoleen ei ole. Hänkin painotti sanoen, että ongelmana on vain muiden ”huoli” ja tarve puuttua, mikä on ihan turhaa. Kunpa ihmiset ymmärtäisivät sen, että miksi kommentoida hoikan ihmisen vartaloa ja painoa kun he eivät kommentoisi lihavammankaan!
Kiitos, että kerroit oman tarinasi Piia <3 Toivottavasti ihmiset ympärilläsi ymmärtäisivät, että olet vain luonnostaan hoikka eikä mitään syytä huoleen ole. Ja tärkeintähän on ainoastaan se, että tiedät tämän itse. Sitten voit aina ulkpuoliselle kertoa kuinka hyvä fiilis sulla itsellään on ja kuinka terveeksi ja hyvinvoivaksi itsesi tunnet. Se on tärkeintä <3
Hyvä kirjoitus, johon voin täysin samaistua. Olen myös pitkä ja hyvin hoikka nainen ja olen saanut kuulla kaikki mahdolliset ”syötkö ikinä mitään” -kommentit. On ihan älytöntä kuinka ihmiset kehtaavat sanoa milloin mitäkin, oli kyse sitten lihavuudesta, laihuudesta tai jostain muusta ulkonäöllisestä asiasta. Oikeesti, ollaan armollisia ja kannustavia itsellemme ja toisillemme!
Sepä se! Voi kun tämän kaikki muistaisivat 🙂 Aina saa ja pitääkin kehua jos siihen on aihetta, mutta negatiiviset kommentit ihmisten ulkonäöstä ja painosta saa kyllä jättää ihan omaksi tiedokseen. Monesti ihmiset eivät ymmärrä, että pienetkin huomautukset toisen ulkonäöstä saattavat jättää isoja henkisiä arpia pitkäksikin aikaa… Se ei ole oikein!
En oo aiemmin kommentoinut mut nyt oli sykähdyttävä postaus. Täyttä asiaa koko teksti! Sä oot upea nainen ja kannat ittes täydellisesti! Pystyn samaistumaan tähän postaukseen täysin, ite oon myös luonnostaan pitkä ja hoikka ja saanut kuunnella siitä kommentteja joka puolelta lapsesta nyt 24-vuotiaaksi asti. Ja kommenteista päätellen meitä on muitakin! ;D Kiitos kun kirjoitit tän postauksen ja ihanaa kesää sulle ja perheellesi <3
Kiitos paljon kommentistasi Johanna! 🙂 Joo on kyllä ihan mahtavaa lukea teidän ihania kommentteja ja kuulla teidän vastaavanlaisia tarinoita. Ei olla kukaan yksin tämän asian kanssa <3 Ihanaa kesää myös sinulle xx
Ei se ole ihme jos ei paino nouse jos juot vaan smootheja ja syöt salaattia. Minusta ei ole normaalia, että aikuinen nainen, joka on kaksi lasta synnyttänyt on noin hoikka kuin sinä.
Kyllä minä muutakin syön 🙂 Olen vain ruumiinrakenteeltani hoikka – ollut aina! Iloista kesää 🙂
Moi. Mulla on sama ongelma. Olen aina ollut hoikka ja saan noita samoja kommentteja. ”Paljon syöt” ”syötkö ollenkaan” ”voisit painaa 5 kiloo enemmän” yms. Syön paljon, mutta se ei näy mussa ollenkaan. Enkä voi sille mitää, nii en oikein ymmärrä, että miksi se on vaikea asia muille.
Totta! Niin kuin itsekin tekstissä kirjoitin, että itselläni ei ole koskaan ollut oman painoni kanssa ongelmaa, mutta tuntuu, että muut ihmiset ympärilläni yrittävät tehdä painostani ongelman. Miksi? Paino ja ulkonäkö muutenkin ovat mielestäni henkilökohtaisia asioita, joihin ulkopuolisten ei pitäisi puuttua. Kiitos kun tulit kommentoimaan ja ihanaa kesää sinulle 🙂
Hei! Olen ollut myös aina todella hoikka ja urheilullinen ja yrittänyt lihottaa itseäni teini-iästö lähtien. Mielestäni vaan muodokkaammalle istuvat vaatteet paljon paremmin. Ennen kaupoista oli lähes mahdoton löytää xs-kokoisia vaatteita joissa olisi olkut tarpeeksi pitkät lahkeet/hihat/selkä.. Nykyisin viihdyn jo kropassani, ehkä pari lisäkiloa on sen saanut aikaan 🙂 mutta minulle on jäänyt myös mieleen ikävänö se kummastelu, että syönkö yhtään mitään, vaikka todellisuudessa vedin rekkamiehen annoksia 😀 ja varsinkin kun yritän välttää liikaa sokeria ja rasvaa kun iho alkaa heti kukkimaan. Tämä sai läheisetkin kaverit kyselemään millä dietillä sitä oikein ollaan. Huooh.. en ole ikipäivänä kommentoinut kenenkään painoa päin naamaa, miten ne käytöstavat voi olla tässä asiassa niin vaikeita?!
No sanoppas muuta – välillä kyllä itsekin ihmettelen, että haloo ihmiset, missäs on ne ihan perus käytöstavat?! 😀 Toisen syömisiin puuttuminen tai ulkonäön kommentoiminen on todella epäkunnioittavaa ja tökeröä. Toivottavasti et ole antanut näiden typerien kommenttien liittyen syömisiisi tai painoon vaikuttaa sinuun. Itse kuitenkin tiedät parhaiten onko sinulla kehossasi hyvä olla vai ei.
Ja totta – minullakin on usein ongelma, että xs-vaatekoon vaatteissa lahkeet tai hihat ovat liian lyhyet. Onneksi nykyään tarjontaa on jo niin paljon, että en ole koskaan kokenut minkäänlaista ongelmaa löytää itselleni sopivan kokoisia vaatteita 🙂
Kiitos kun tulit kommentoimaan ja oikein ihanaa kesää sinulle xx
Upeaa, että nostit asian esille. Olen itsekin miettinyt jo jonkin aikaa, että miksi on jotenkin hyväksyttävämpää kommentoida hoikan ihmisen ulkomuotoa, kun taasen ylipainoisia tulee ylikorostetusti kunnioittaa ja hyssytellä sitä että ovat lihavia. Antaa kaikkien kukkien kukkia, toiset kokevat olonsa mukavaksi 48 kiloisina ja toiset 88 kiloisina.
Kiitos paljon kommentistais <3 ja näimpä – kyllä meitä kaikenkokoisia mahtuu tähän maailmaan 🙂
Huoli toisen, myös julkisen ihmisen hyvinvoinnista ei ole aina kateutta.
Olen itse edelleen todella hoikka vaikka 50 tuli jo täyteen. Olen läheltä seurannut kuinka vaarallisesti sydän kärsii jos ravintoa ei saa riittävän monipuolisesti, syö liian terveellisesti. Sisareni ja tyttäreni on diagnosoitu anorektikoiksi. En edes arvele että sinulla olisi syömishäiriötä mutta tiedät itsekin paineet joita sinulla on näin suuren joukon seuraamana. Käsitys omasta itsestä ja kehon hyvinvoinnista ei näy peilistä, sitä ei itse huomaa. Luulen, ettei kukaan alipainoinen ihminen näe itseään realistisesti. Sinä olit hoikka ja todella kaunis nainen, häiden alla laihduttamiseen asti myös normaalipainoinen.
Toivottavasti todella nautit julkisuudesta ja osaat jättää ilkeät kommentit pois mielestäsi, et anna niiden vaikuttaa siihen kuka sinä olet.
Hei Helena! Kiitos, että tulit kommentoimaan. Voin vain kuvitella, että huoli hoikkia ihmisiä kohtaan on sinulla suuri kun lähipiirissäsi on ollut tällaisia tapauksia. Toisten (ventovieraan) ihmisen painon kommentoiminen, arvostelu tai ”huolehtiminen” ei kuitenkaan mielestäni ole koskaan oikein (enkä sanokaan että olisit niin tehnyt). Uskon, että jos on oikeasti huolehtimista vaativa tapaus, silloin se on henkilön itsensä ja hänen lähimmäisten tehtävä tehdä asialle jotain 🙂
Mitä tulee minun laihduttamiseen häittemme alla, haluaisin korjata sinua hieman. Olin siis raskaana ja synnytin tyttäremme toukokuussa 2014 ja menimme saman vuoden elokuussa naimisiin. En laihduttanut häiden alla, mutta imettäminen kulutti ja vein oman osansa painostani. Lapseni imettäminen oli minulle tärkeää ja se, että se vei minulta kiloja oli sivuseikka.
Iloista kesää sinulle 🙂
Kiitos Metri suloisesta, ystävällisestä vastauksestasi. Ihanaa, että oikeasti luet kaikki kommentit ❤
Ihan parasta kesää teille!
…ja autokorrektori muutti sun nimen, anteeksi Metti!
Ihmettelen kuinka sun painosta kommentoidaan. Olet varmasti todella urheilullinen siinä missä sun puolisokin ja urheilette paljon yhdessä. Taatusti myös syötte tosi terveellisesti. Mikäli ihminen liikkuu paljon ja on luonnostaan tiimalasivartaloinen, niin ei välttisti ole isonkaan työn alla saada tosi hyvää vartaloa. Se on ihan itsestä kiinni minkälaisia ruokia syö ja kuinka paljon liikut. Mä välillä syön salaattia vain iltaruoaksi enkä todellakaan ole anorektinen tai syömishäiriöinen. Suomalaiset on vaan monet tosi pullukoita ja kateellisia kun joku näyttää hyvältä..
Kiitos kommentistasi. Toki tykkään syödä terveellisesti ja liikkua, mutta kuten sanoin, teen sen ainoastaan hyvän olon vuoksi. Tykkään vartalostani juuri tällaisena kuin se on ja sehän on tärkeintä 🙂 Toisten syömisiin ei saisi puuttua ja jos haluaa syödä salaatin illalla niin why not 😀 Tuskimpa se on keneltäkään muulta pois, haha! Iloista kesää xx
Tosi hyvä kirjoitus, Metti! Niin niin monesti olen pohtinut samaa; mikä oikeus muilla on kommentoida jonkun ihmisen hoikkuutta tai pyöreyttä? Mä olen myös aina ollut hoikka tai joidenkin mielestä sitten kai laiha ja olen saanut myös kokea kaikenmaailman kommentit painoon liittyen. Aiemmin ne kommentit sai mut ajattelemaan ettei hoikka ihminen olisi niin hyvä tai kaunis kuin ns. normaalipainoinen (mitä ikinä se sitten kenellekin tarkoittaa). Painoani mä en ole ikinä pitäny minään ongelmana; mulla on aina ollu yhtä hyvä olo ja olen ollut hyvässä kunnossa ja mikä tärkeintä – terve. Ihmetystä herättää aina myös se, että syön usein hyvinkin paljon, monien mielestä ”miestenannoksia” enkä siitä huolimatta näytä siltä, että söisin niin paljon. Miltä mun sitten kuuluis näyttää kun syön ”niin paljon”? Voi kun ihmiset vaan oppis ymmärtämään, että jokainen kroppa on omanlaisensa eikä vertailu kannata. Ihanaa, että toit tämän asian esille. Kiitos!
Kiitos paljon kommentistasi <3 Niin, ehkä ihmiset eivät ymmärrä, että kyllä se hoikankin ihmisen syömisiin puuttuminen on tökeröä. Pääasia on kuitenkin se, että itse viihtyy kehossaan ja tuntee itsensä hyvinvoivaksi!! Täytyy vain osata jättää ihmisten negatiiviset kommentit omaan arvoonsa ja yrittää unohtaa koko juttu! Olet upea juuri tuollaisena <3 Ihanaa kesää!
Nelikymppinen lukijasi kommentoi!
Olen itsekin ollut aina todella hoikka, ja minulla on pitkät raajat. Varsinkin yläasteella tästä huomauteltiin, ja minua kutsuttiin ”tikkujalaksi”. Ei tuntunut hyvältä. Käytin jopa vuoden pari kesää talvea housujen alla pitkiä kalsareita, jotta jalkani olisivat näyttäneet paksummilta – voitteko kuvitella! Sitten tulivat huippumallit, ja yhtäkkiä hoikkuus ja laihuus olikin jotain hienoa ja ihannoitua. Omakin kroppa tietysti muuttui aikuistuessa, ja sittemmin hoikkuuttani onkin aina vain ihailtu. Syömällä en itseäni isokokoiseksi saa edelleenkään, mutta toki ikä ja kokemukset jo näkyvät kropassa, joskaan eivät varsinaisena ylipainona, vaikka syönkin mitä mieli tekee – ja paljon, enkä todellakaan terveellisesti. Hoikimmillani kuitenkin aikuisiässä olen ollut silloin, kun kaksi lastani olivat ihan pieniä – eli kuten sinulla nyt! Tämä siis erityisesti huomiona edelliselle kommentoijalle 😉
Kiitos Minerva, että tulit kommentoimaan <3 Täytyypä itsekin tunnustaa, että aina yläasteella ihastelin muiden päällä Mic Macin farkkuja, mutta omille "tikkujaloilleni" heidän pieninkin koko oli liian iso… Muistan kun yksi talvi laitoin alle juurikin paksut sukkahousut kun lähdin farkkukaupoille ja se tunne, kun yhdet 24-tuuman Mic Macit istuivat minulle! Oi sitä riemua 😀
Tottakai keho muuttuu iän myötä ja voi olla, että itsellänikin on menossa nyt se hoikin vaihe, kahden pienen lapset raskauksien, imetysten ja hektisen elämän kanssa. Mutta sehän ei haittaa 🙂 Tulee sitten lisää kiloja tai lähtee kiloja, olen edelleen tyytyväinen itseeni juuri sellaisena kuin olen 🙂
Iloista kesää 🙂
Jos on itselleen on rehellinen ja syö normaalisti ja on hoikka, antaa muiden puheet jättää omaan arvoonsa. Kateuttakin se voi joskus olla. Olin lapsena ja nuorena aina hyvin hoikka ja täti-ihmiset aina kyselivät ja kauhistelivat hoikkuuttani. Se loukkasi ja itketti minua. Sitten toisen lapseni synnytyksen jälkeen koin ahdistuksen ja paniikkihäiriön oireita, johtuinevat hormoonien vaikutuksesta. Kaikki elämässä oli hyvi, terveet 2 lasta, hyvä mies ja kaunis koti. Olin jotenkin ahdistunut ja söin liikaa sen vuoksi. Lihoin 10 kiloa ja ne samat tädit ottivat taas kantaa ulkomuotooni. Onneksi sain laihdutettua. Toinen tyttäristäni on aina ollut hoikka ja syö normaalisti, toinen on herkempi lihomaan, mutta ei ole ylilihava. Tunteet säätelevät paljonkin syömistä. Olet fiksu ja kaunis nainen ja suloiset ovat lapsesi.
Kiitos kommentistasi 🙂 Kuten tekstissä kirjoitinkin toisen ihmisen ulkomuodon komentoiminen on epäkunnioittavaa ja tökeröä jo senkin vuoksi, ettei koskaan voi tietää mitä asioita ulkomuodon taustalla saattaa olla. Ne ovat henkilökohtaisia asioita, joihin ulkopuolisilla ei saisi olla mitään sanottavaa. Ihmisiä on erilaisia ja erikokoisia ja olemme kaikki ihania ja uniikkeja juuri sellaisina kuin olemme <3
Iloista kesää sinulle ja perheellesi 🙂
Hei Metti! 🙂 Kiitos ihanasta blogista ja aivan huippuhyvä kirjoitus! <3 Näytät upealta juuri tuollaisena. Mitä tulee ihmisten syömishäiriöepäilyihin ihan ylipäätänsä, niin ne kyllä suututtavat. Vaikuttaa siltä, että monet ihmiset eivät oikeasti tiedä syömishäiriöiden olevan psyykkisiä sairauksia, joiden puhkeamiseen ei voi itse millään muotoa vaikuttaa. Aivan, kuin esimerkiksi anoreksiaan sairastuminen olisi jonkun oma valinta? Ja mitä jos joku, jolle letkautat, että "Oletko joku anorektikko?" onkin oikeasti ja kovasti yrittää siitä parantua? :/ Ihmiset osaavat olla niin ajattelemattomia, eivätkä selvästikään ajattele, miltä tuollaiset kommentit itsestä tuntuisivat. Itsekin olen ollut koko elämäni hoikka ja juuri siksi minuunkin kohdistuneet syömishäiriöepäilyt ovat tuntuneet pahalta, joten voin samaistua fiiliksiisi täysin! Itsestä huolehtiminen ja terveelliset elämäntavat tulisi jokaisen ihmisen muistaa.
Ihanaa kesän jatkoa sinulle ja perheellesi! 🙂
No näimpä!! Sen vuoksi onkin niin epäkohteliasta kysyä tai kommentoida kenenkään ihmisen painoa, koska ei voi ikinä tietää mitä juttuja siellä taustalla saatta olla :/ ”Pienikin” negatiivinen letkautus tuntemattomalta saattaa jättää pahoja henkisiä arpia ja tuntua todella ikävältä, jos esimerkiksi itsekin tiedostaa asian ja yrittää siitä ”parantua”.
Toivottavasti olet antanut sinulle tulleiden paino-kommenttien mennä toisesta korvasta sisään ja toisesta ulos. Itse tiedät kuitenkin parhaiten minkälaisessa kehossa sinun on hyvä olla. Ihanaa kesää sinulle xx
Kiitos tekstistä! Pitäisi lähettää tämä kaikille ihmisille mun ympärillä. Teininä sain tosi pahoja ”luuranko” kommentteja ja nousin yöllä syömään jotta lihoisin. Olen pitkä ja hoikka, aina ollut. Aikuisiällä olen pystynyt suhtautumaan kommentteihin paremmin mutta välillä ne sattuttavat. Raskauskilot lähtivät nopeasti ja siitä sain kuulla paljon muilta, mutta eniten satuttaa jotenkin vieläkin se että tutut puhuvat selän takana että pakko olla syömishäiriö. Onneksi näitä ei ole paljon. Syön todella PALJON ja toki perhe tietää kaiken tämän, välillä mun mies myös väsyy kommentteihin ja heittää että syön kuin hevonen. Mutta eivät ne varmaan usko kuitenkaan 😀 sen takia varmaan paras olla vaan hiljaa. Kiitos vielä, samastuin niin täysin. Ps. Olet upea!!
Kiitos paljon kommentistasi! Olen kuullut näitä samoja kommentteja koko ikäni ja itsekin olen ihan täysin väsynyt ”todeistelemaan” ihmisille ympärilläni, että kyllä minä hyvin syön! Loppupeleissä kun eihän se muille kuulu, oli ruumiinrakenne mikä tahansa. Olen itse oppinut päästäään asiasta irti ja hyväksymään sen, että ihmiset saavat olla mitä mieltä haluavat, jätän niiden ajatukset ja kommentoinnit omaan arvoonsa.
Kiitos, että jaoit ajatuksiasi ja ihanaa kesää sinulle <3
Kiitos❤
Kymmenenvuotias tyttäreni saa tänään lukea kirjoituksesi.
Hän on juuri samaa mallistoa kanssasi, terkka ja muut viisaat jo aiheuttaneet tosi paljon pahaa mieltä ?
Mieheni omaa samat geenit ja muistaa vieläkin lapsuudesta ihmisten sanat.. Sana kuin ylipainoisten kokoa olisi oikeus ihmetellä ja naureskella ääneen!
Oi, kiitos ihanasta kommentistasi Tytti! <3 Toivottavasti tyttäresi ei teini-iän aikana kärsi saamistaan paino-kommenteista. Itsellänikin on nimittäin äitinä tuollainen haaste edessä, sillä olen jo 99% varma, että oma tyttäreni tulee olemaan samanlainen hoikkeliini kuin minä koko elämänsä. Lapsille onkin tärkeää opettaa jo pienestä pitäen hyväksymään ja rakastamaan omaa kehoaan juuri sellaisena kuin se on <3
Ihanaa kesää sinulle ja perheellesi 🙂
Sä olet ihana! Teksti veti kylmätväreet nilkoista poskiin asti ja tajusin nyökytteleväni tekstiä lukiessani ihan fiiliksissä. 😀 Puit niin näppärästi sanoiksi ne omatkin ajatukset. Hoikkuus tuntuu olevan liian monelle punainen vaate, joka oikeuttaa julkiseen arvosteluun. Myönnän tulistuvani, kun joku hyväksyttää toisen ulkomuodon arvostelun sillä perusteella, että se on hänen mielipiteensä?!
Pitäisi ihmisille jo lapsuudessa opettaa, että ellei ole mitään hyvää sanottavaa, niin pidä mölyt mahassasi. 😉
Itse ottaisin mielelläni upeat gasellisääresi koska vain! Kaunis olet, niin ulkoa, kuin sisältä. <3 Jatka samaan malliin.
Voi kiitos ihana Camilla! <3 Olen samaa mieltä – kaikilla saa olla oma mielipide, mutta miten sen tuo esille on ihan eri juttu!! Useimmissa tapauksissa sen oman mielipiteen saisi kyllä pitää ihan omana tietonaan… 😀 Ja tämä on just sellainen asia, mikä pitäisi opettaa jo lapsesta asti – toisten ihmisten kunnioittaminen.
Ihanaa kesää xx
Hyvä kirjoitus toki, mutta toisaalta ymmärrän senkin, että ihmisiä välillä huolettaa toisten puolesta. Äärimmäinen laihuus, kuten Metillä, tuo mieleen väistämättä syömishäiriön. Mutta hienoa kuulla ettei siitä ole kyse. Monen masentuneen paino taas alkaa nousta, joten lihavuus aiheuttaa toisenlaisia huolia. Ilkeät kommentit erityisesti tuntemattomilta on tietysti asia erikseen, mutta on ihan luonnollista ja omasta mielestäni ihan ok, että lähipiiri ja koulu on kiinnostunut miten menee. Monesti vartalokin siitä kuitenkin antaa osviittaa.
Itselläni on se tilanne, että olen aina ollut todella normaalipainoinen, en laiha enkä lihava.. silti saan aina kuulla parin kilon heittelyistä kommenttia että kylläpä näytät hyvältä kun on näköjään pari kiloa lähtenyt pois. Onhan se ihan älytöntä.. kun mieluummin toivoisi että kysyttäisiin miten menee, eikä vain sitä painoa joka kerta kommentoitaisi. En edes ajattele painoani muuten kun jos joku siitä kommentoi, enkä käy vaa’alla, vaan kuuntelen omaa itseäni ja mikä tuntuu hyvältä. Kun ihmisen elämä ja terveys on tasapainossa, niin näin pitäisi saada ollakin.
Kiitos kommentista! 🙂 Tottakai ihan lähipiiri voi esittää huolensa, mutta ehkä tässä olikin kyse juuri niiden tuntemattomien ilkeistä huomautteluista ja kommenteista, mikä ei missään nimessä ole hyväksyttävää.
Ja hyvä pointti – ei ole kiva, että ensimmäinen asia, josta sanotaan on painosi eikä esimerkiksi kysellä, että mitä kuuluu? 😀 Ihan hullua! Tällaisiin asioihin täytyy vain suhtautua tietyllä tyyneydellä, koska kuitenkin itse tietää parhaiten minkälaisessa kehossa onn hyvä olla ja jättää muiden tökeröt kommentit omaan arvoonsa! 🙂
Oon noin vuoden ajan lukenut sun blogia ja nyt vasta tuli mieleen kommentoida :D. Pakko ihan ensimmäiseksi sanoa että sun blogi on IHANA <33. Luen sun vanhoja postauksia uudestaan ja uudestaan ja tästä koko blogista, sekä tekstistä että kuvista tulee niin hyvä mieli, oli takana sitten millainen päivä tahansa. Kuulostat niin vahvalta persoonalta kun osaat yhdistää sun arkeen työt, lapset, sosiaalisen elämän, velvollisuudet ja opiskelun, huhhuh isot pisteet siitä! Mun mielestä sä oot hyvä roolimalli :)!
Nyt itse asiaan: Oon aina ihmetelly mitä ihmisten päässä liikkuu ku sun henkilökohtaisia asioita on nostettu julkisuuteen. MIKSI?? Mua ärsyttää ku googlaan sun nimeä (lähinnä sen takia että haluan lukea susta ja Miklusta artikkeleita, on muuten superhyviä ollu!) niin ehdotuksina tulee: Metti Forssell paino, Metti Forssell anoreksia etc. Se asia ei kuulu todellakaan muille, joten miksi näitä asioita kauhistellaan niin vauva.fi:ssä kuin MTV:n nettilehdessä? Voin vaan kuvitella miltä susta tuntuu, mutta tärkeintä on se että et välitä niistä enään <3. Tuntemattomat ihmiset jotka tällaisia asioita kirjoittelee ei todellakaan tiedä mistä puhuu. ISO kiitos tästä kirjoituksesta! Tykkään siitä kun kirjoitus ei ollut tyylillä "Ei se niin paljon haittaa vaikka ihmiset kommentoi" vaan että nimenomaan sanoit "En ymmärrä miten muut ihmiset jaksaa tällaista kommentoida". Sanoit asiat suoraan mutta kerroit myös että osaat jättää taakse tuollaiset kommentit, just näin asiat kuuluis ilmaista! Oon myös itse hoikempi ruumiinrakenteeltani mut en ole sairastanu minkäänlaista syömishäiriötä. Syön monipuolisesti ja terveellisesti ja liikun säännöllisesti, joskus pienen herkuttelun tasapainoittamana ja mun itsetunto on todella korkealla eikä laskua näy :). Mä en ite ole kohdannu terkkarilta tai koulukavereilta tollasia kommentteja mutta oon pari kertaa kuullu sellasta "Ei pahalla mut oot ehkä vähän alipainonen". Ekaks tuntuu pahalta mutta oon osannu jättää omaan arvoonsa tollaset kommentit. Tämä postaus pitäis lukea terveystiedon tunneilla koulussa koska tuntuu siltä että ihmiset ajattelee että hoikemmille saa huudella kommentteja kun taas isomman kokoisille ei….. Oma kroppa on oma ja sen tuntee itse kaikista parhaiten! Kiitos tästä kun kirjoitit näin tärkeän kirjoituksen <33. Jatka sun upeaa bloggaustyyliä jatkossakin, se tuo paljon sisältöä ja iloa ainakin mun elämään :*.
Wow, kiitos upeasta kommentistasi ja ihanista sanoistasi Lina <3 Tämä todella lämmitti mieltäni <3
Niin, onhan se todella ikävää, että ihmiset vetävät omia johtopäätöksiään minusta esimerkiksi pelkän painoni tai ulkonäköni perusteella, mutta ajan myötä siitä on oppinut päästämään irti ja antamaan muiden mielipiteiden tai ilkeiden kommenttien mennä toisesta korvasta sisään ja toisesta ulos… Olen sinut itseni kanssa ja tiedän, että olen ihana juuri tällaisena kuin olen 🙂 Se, että itsellä on hyvä olla omassa kropassaan on kaikista tärkeintä! <3
Tosi ikävää, että sinuakin on huomauteltu painostasi, se ei ole missään nimessä oikein. Toivottavasti osaat blokata ilkeät kommentit pois mielestäsi ja jättää ilkeilijät omaan arvoonsa.
On mahtava kuulla, että tekstini herätti näin vahvoja tunteita myös teissä lukijoissa <3 Teksti tuli minulta suoraan sydämmestä ja olen enemmän kuin onnellinen miten mahtavan vastaanoton se sai <3 ISO kiitos siitä!
Ihanaa kesää sinulle ja kiitos kun seuraat <3
Kiitos tästä kirjoituksesta! Löysin sattumalta ja samaistun täysin kokemuksiisi. Lapsesta lähtien lähipiiri kantanut huolta laihuudesta ja ihmettelyjä suurista ruokamääristä pieneen kokooni nähden tulee edelleen. Tämä antaa voimaa, kiitos ❤
Hyvä kirjoitus ja kaunis olet juuri tuollaisena. 🙂 Vartalotyypilleen harvoin kukaan mahtaa mitään ja hoikkuudesta/laihuudesta useat ihmiset ihan haaveilevatkin. On se ainakin yleisesti tavoiteltavampaa ja arvostettavampaa kuin ylipaino.
Mediaa seuratessani ja yleistä mielipidettä kuunnellessani väkisin vaan tulee mieleen, että hoikkuutta/laihuutta ihannoidaan ja jopa normaalipainoista ihmistä pidetään herkästi ylipainoisena. Olen itse suht hoikka (en kuitenkaan laiha) ja lyhyt 155 cm nainen. Tulee niitä päähän taputtelijoita ja niitä, jotka toteaa heti ensimmäisenä, että et sitten ole tuon pidemmäksi jakasanut kasvaa – joskus on annettu myös ymmärtää, että olen jotenkin alikehittynyt tai jäänyt lapsuudessa vaille riittävää ravintoa. Minua on nimitetty myös kääpiöksi.
Jotenkin myös tuntuu, että on ok kommentoida lyhyitä ihmisiä persjalkaisiksi (myös tämän jutun kommenteissa pari ihmistä nimitti lyhyitä persjalkaisiksi). Itseasiassa lyhyys ei tee kestään persjalkaista ja koko nimitys on naurettava. Jalkojen pituus on suhteessa koko vartalon pituuteen. Olen nähnyt pitkiä ihmisiä, joilla on hyvin pitkä selkä ja suhteessa siihen lyhyet jalat ja lyhyitä ihmisiä, joilla on selkään suhteessa pitkät jalat tai ovat sopusuhtaisia, eivät mitenkään persjalkaisia.
Oman kokemukseni mukaan lyhyydestä saa enemmän negatiivisia kommentteja. Lyhyt nainen ei kelpaa edustusvaimoksi eikä malliksi mihinkään, vaikka olisi sopusuhtainen ja hyvännäköinen. Tosin oman epävarmuuden hetkinä poikaystäväni on muistuttanut minua siitä, että maailman seksikkäimmät naiset ovat lyhyitä (Jennifer Lopez, Shakira, Eva Longoria, Kylie Minogue). Tiedä häntä 😀
Täällä hoikka nainen komppaa kaikkea sanomaasi?? Koko elämäni olen kuullut naljailua ja pilailua hoikkuudestani. Siihen ei vaan totu, vaikka kuinka kovettaisin itseni… Mielestäni ihan perus-sivistykseen kuuluu, ettei toisten painoa kommentoida. Ja silti esim.itse, kuulen letkautuksia hoikkuudestani miltei päivittäin. Itselläni ei koskaan, siis koskaan, tulisi mieleen sanoa yli-painoiselle että oletpa lihava.
Ystävällisin terveisin jäätynyt pulkan-naru.