THINGS I MISS FROM MY LIFE BEFORE KIDS

Minulta kysytään todella usein mitä asioita kaipaan ajasta ennen lapsia. Ennen kuin avaan aihetta enemmän haluan korostaa, että olen maailman onnellisin ja kiitollisin nykyisestä elämäntilanteestani ja kasvavasta perheestäni. I wouldn`t change it for the world <3 (…tämä vain siltä varalta, jos joku haluaa ymmärtää otsikon väärin)

Olen aina tiennyt haluavani lapsia, mutten osannut odottaa sen tapahtuvan minulle niin nuorena. Elämää ei kuitenkaan voi täysin suunnitella, sillä koskaan ei tiedä mitä tapahtuu ja mihin elämä vie. Kun tapasin mieheni tiesin, että hänen kanssaan haluaisin viettää koko loppuelämäni. Ajatus lapsista tuli mukaan kuvioihin hieman myöhemmin ja sitä päätöstä mietittiin pitkään ja harkiten.

Tulin äidiksi verrattain nuorena, 22-vuotiaana. Tuntuu, että nykyisin tuo ikä pyhitetään enemmänkin bilettämiselle kuin lastenhankinnalle. Minä kuitenkin tiesin olevani valmis äidiksi jo tuolloin. Pienikään epävarmuus tai pelko siitä olisiko minusta äidiksi ei vallannut mieltäni ennen raskausaikaa, odotusaikana tai vauvan syntymän jälkeen. Äitiys on aina tullut minulle luonnostaan. En voi kuitenkaan kieltää, etteikö sitä joskus miettisi millaista elämä olisi ilman lapsia. Lasten mukana tulee uskomattoman suuri vastuu ja muutos aikaisempaan elämään on valtava. Lapsentulon jälkeen lapsesi tulee aina olemaan prioriteetti numero 1 ja omat tarpeet ja tunteet ovat toissijaisia asioita.

Palaten otsikkoon – Alle olen listannut muutamia asioita, joita kaipaan eniten elämästäni ennen lapsia. Nyt listaa katsoessani huomaan, että enpäs osannut silloin aikanaan ajatella näitä asioita ”etuina” vaan kaikki tuntuivat ihan itsestäänselvyyksiltä. Little did I know…

Uni – Tämä on varmasti aika selvä juttu. Varmasti ihan jokainen vanhempi kaipaa elämästään ennen lapsia niitä ihanan pitkiä ja hyvinnukuttuja öitä. Olen blogissakin tuonut esille moneen kertaan kuinka todella aamu-uninen olen ja kuinka aina olen nauttinut nukkumisesta. Luonnollisesti vauvojen ja pienten lasten unirytmit ovat haastavia ja vanhempien jatkuva väsymys on haaste jokapäiväisessä arjessa. Kun on väsynyt kaikki pienetkin askareet tuntuvat haastavilta. Jos joskus saa nukuttua yön läpi ilman herätyksiä on aamulla ”reborn” -fiilis. Elämä on taas helppoa ja hymyilyttää. Uni on parasta lääkettä! Muistan vielä kun ennen lasta ihmettelin suuresti kun mieheni kertoi että Lontoossa monilla oli yöhoitajia lapsille – ajattelin että hulluja ovat ihmiset!! 😀 Nyt en enää ihmettele ja salaa toivoisin että Suomessakin tuollainen olisi yleistä…

Spontaanisuus – Spontaanisuus on ehkä yksi isoimmista jutuista, mitä kaipaan elämästäni ennen lapsia. Olen aina ollut todella spontaani ihminen ja innostunut asioista nopeasti, niin sanotusti tuumasta toimeen -tyyppi. Lapsen kanssa on paljon vaikeampaa tehdä asioita spontaanisti ja nopealla aikataululla. Toki pieniä asioita (kuten esimerkiksi lounaalle lähteminen) pystyy tehdä, mutta yleensä kaikki tekemiset ja menemiset vaativat kunnon suunnittelua.

Syöminen rauhassa – Syöminen ei todellakaan ole minulle vain ”ravinnon tankkaamista” kehooni vaan tykkään syödä rauhassa ja nauttia hyvästä ruoasta. Lapsen kanssa ateriat kuitenkin usein hotkitaan vauhdikkaasti ja kahvi juodaan kylmänä. Jos olemme ravintolassa tyttäremme kanssa, syömme mieheni kanssa vuorotellen sillä välin kun toinen juoksee pikkuisen perässä. Värityskirjat, iPadit ja muut härvelit löytyy, mutta uusien paikkojen tutkiminen ja portailla hyppiminen on vain yksinkertaisesti niin paljon hauskempaa. Tästä syystä kahdenkeskiset- tai ystävien kanssa vietetyt ravintolaillalliset ovatkin meille todella tärkeitä.

Omat menot – Kaikki omat menot, esimerkiksi harrastukset tai tapaamiset ystävien kanssa, ovat jääneet lapsentulon myötä vähemmälle. Urheilemaan mennään silloin kun keretään. Enää ei noudateta säännöllisesti kuntosalien jumppa-aikatauluja. Myöskin rakkain harrastukseni golf on jäänyt ihan minimiin lapsen tulon myötä.

Lähtemisen helppous – Kun ennen kaveri soitti että lähdetäänkö kahville, saatoin olla ulkona ja valmiina viidessä minuutissa. Lapsen kanssa lähteminen vie hurjasti enemmän aikaa. Lasten tavaroiden pakkaaminen, mahdolliset syöttämiset, vaipanvaihdot, unirytmit ja muut vain yksinkertaisesti vievät paljon enemmän aikaa. Jos joku pääsee ulos talosta alle puolessa tunnissa vauvan kanssa, on kyseessä varmasti maailman ennätys 😀

Keskusteluja aikuisten kanssa ilman keskeytystä – Miten tällaistakin asiaa voi kaivata niin paljon. Itsestään selvä juttu monille, muttei valitettavasti minulle. Pikkuisemme on tällä hetkellä juuri ihanan uhmakkaassa iässä ja hän kyllä tasan tarkkaan tietää ja osaa keinot saada täyden huomion itseensä. Myöskin paikallaan pysyminen on hänelle todella haasteellista. Olimmekin juuri isolla kaveriporukalla brunssilla viime viikonloppuna. Oli kyllä kiva ”vaihtaa kuulumisia” kavereiden kanssa aina siinä samalla kun juoksi pikkuneidin perässä pitkin ravintolaa…

Keskustelun aiheet – Kaipaan keskusteluja ystävieni kanssa jostain ihan muista aiheista kuin lapsista. Varsinkin ystävieni kanssa joilla on myös lapsia keskustelut keskittyvät hieman turhankin paljon raskausjuttuihin, unirytmeihin ja välikausivarusteisiin. Toki on aivan ihanaa saada vertaistukea ja jakaa ystävien kanssa lapsiarkea (joita taas lapsettomien ystävien kanssa on vaikea jakaa), mutta kieltämättä joskus on aivan taivaallisen ihanaa vain kuunnella sinkkukavereideni kertomuksia opiskelijaelämästä, työkuvioista sekä viimeisimmistä deiteistä.

 

Kaikki nämä fiilikset ja ajatukset ajasta ennen lapsia tulevat kuitenkin vain hetkittäin mieleen. Rakastan äitinä olemista ja kaikkia näitä ihania vaiheita ja hetkiä, joita saan yhdessä kokea lapseni ja perheeni kanssa. Myönnettäköön, että 99% ajasta mietin vain sitä kuinka superonnellinen olen siitä, että oikesti minulla on se pikkuinen tyttö, jonka perässä juosta ja josta huolehtia joka ikinen päivä. <3

Photos: Niki Strbian

Lilia`s dress is from Zara and bow from H&M. My long cardigan is from Sand.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

16 kommenttia

  1. iina 12.04.2016

    Ihanaa kuulla nuoren äidin arjesta noin rehellisesti, koska tuota se (ilmeisesti) on. Ja nimenomaan siinä ei ole mitään pahaa että kaipaa joitain juttuja menneisyydestä, kaikki tekee sitä. Mutta se on paras tunne kun tajuaa että nykyinen tilanne voittaa kaikki ne sinkkubiletykset yms 🙂

    Ja ihan uteliaisuudesta.. Millä tasoituksella pelaat? Itselläni on ollut vaikea löytää edes suht saman ikäisiä kavereita golfaamaan. Joten täältä löytyy peliseuraa tarvittaessa 😉

    Vastaa
    • Metti Forssell 12.04.2016

      Kiitos kommentistasi 🙂 Pelaan tasoituksella 12. Saa nähdä miten ensi kesän golffaukset onnistuu kasvavan vauvavatsan kanssa 😉

      Vastaa
  2. Hanna 12.04.2016

    Ihanaa kun kerroit rehellisesti asioista mitä olet jäänyt kaipaamaan ajasta ennen lapsia. Ei varmasti tarvitse olla nuori äiti ajatellakseen aikaa ennen lapsia.

    Itse sain esikoiseni vajaa vuosi sitten 24-vuotiaana enkä osannut kuvitellakkaan miten arki pyörii täysin pienokaisen ehdoilla. Aamulla herätään silloin kun neiti herää ja samoin myös mennään nukkumaan vasta sitten kun neiti on untenmailla vaikka kuinka väsyttäisi. En silti vaihtaisi päivääkään <3

    Tekstiä lukiessani mietin, että olisi mukava kuulla millaisia muutoksia sinussa itsessäsi on tapahtunut esikoisen syntymän jälkeen. Esimerkiksi osaatko suhtautua asioihin rennommin vai stressaatko ennemmän jne. Ihanaa odotusta ja aurinkoista kevättä koko perheelle! 🙂

    Vastaa
    • Metti Forssell 12.04.2016

      Totta, se on juuri niin kuin sanoit 🙂 Välillä on haastavia hetkiä, muttei sitä koskaan haluaisi vaihtaa päivääkään <3

      Vastaa
  3. Maija 12.04.2016

    Mielenkiintoinen postaus, joka varmasti koskettaa montaa muutakin nuorta äitiä (ja miksei isääkin). Nolottaa myöntää, mutta minulla oli aika kielteiset ennakkoluulot blogistasi kun joskus aikoinaan jotakin kautta tänne päädyin, mutta olet romuttanut nuo luulot mennen tullen. Blogiasi on todella mukava seurata, sillä kirjoitat hyvin ja kuvat ovat laadukkaita. Mukavaa kevään jatkoa! 🙂

    Vastaa
    • Metti Forssell 12.04.2016

      Kiitos kommentistasi. Harmillista, että monilla on aina niin kovat ennakkoluulot ihmisiä kohtaan, joita he eivät tunne ollenkaan. Minuun kohdistuu valtavia (vääriä) ennakkoluuloja jo pelkästään sen vuoksi, että olen jalkapalloilijan vaimo.

      Vastaa
  4. Jenni 12.04.2016

    Tosi kiva postaus Metti! Kiva lukea ajatuksiasi aiheesta 🙂 Enkä usko todellakaan, että ainoastaan nuoret vanhemmat voivat samaistua näihin ajatuksiin ja tuntemuksiin, joita kerroit. Olen itse 32v ja kaikki äiti-kaverini ovat 30-40 vuotiaita ja tiedän, että näitä asioita ikävöimme me kaikki! Olet todella mukavantuntuinen, fiksu ja hieno nuori äiti. Blogiasi seuraan päivittäin 🙂 Kaikkea hyvää sinulle ja perheellesi.

    Vastaa
  5. Metti Forssell 12.04.2016

    Kiitos paljon kauniista kommentistasi <3 Mukava kuulla, että toisetkin äidit samaistuvat näihin tuntemuksiin 🙂 Toki välillä on haastavia hetkiä lasten kanssa, mutta emme silti vaihtaisi päivääkään <3

    Vastaa
  6. Rosa 12.04.2016

    Olipa kiva postaus! Myös koiranpennun kanssa tuo uni on se mitä on ikävä 😀 meidän karvapallolla on mm. kellontarkka vatsa ja nälkäkiukku on taattu jos ruokaa ei ala kuulua.

    Kiitos mielenkiintoisesta ja inspiroivasta blogista! Saan tästä niin paljon iloa arkeen.

    Vastaa
    • Metti Forssell 20.04.2016

      Kiitos paljon kommentistasi <3

      Vastaa
  7. -Anna- 12.04.2016

    Hyvä teksti, samaistun , paitsi , että
    mä voisin vaihtaa montakin päivää näiden uhmapalleroiden kanssa 😀 ja night nanny, oispa niitä täälläkin 😉

    Vastaa
    • Metti Forssell 20.04.2016

      No niimpä! Night nanny olisi taivaallinen <3 Nyt taaperon kanssa saa onneksi kuitenkin vähän paremmin nukuttua. Odotan vain "innolla" millainen nukkuja meille sieltä seuraavaksi tulee. Toivottavasti olisi edes hieman parempi nukkuja kuin siskonsa… #letshopeforthebest

      Vastaa
  8. Alla sydämen 18.04.2016

    2.5 vuotiaan aarteen äitinä kirjoittaisin samat asiat:) Kiva huomata että nämä asiat ovat varmasti ne joita jokainen äiti välillä kaipaa. Tietäen, että rakastamme aarteitamme ylitse kaiken ja emme tietenkään haluaisi vaihtaa hetkeen ennen lapsiamme, tästähän ei ole kysymys.

    Vastaa
    • Metti Forssell 20.04.2016

      No näinhän se juurikin menee <3

      Vastaa
  9. Elli 20.04.2016

    Kyllä..samaistun kyllä kaikkiin kohtiin :D, lisäksi vielä vessarauha..miks ihmeessä nää taaperot haluaa tulla JOPA vessaan mukaan??:D Tosirakkautta<3 😉 mutta toisaalta ne lapset kasvavat niin äkkiä ja ennenkun huomaakaan se elämä helpottaa huomattavasti ja sitten me varmaan jo kaivataan näitä öitä jolloin saa heräillä mussukoiden kanssa.

    Ihanaa odotuksen jatkoa sulle! 🙂 PS, huomasin yhdestä kuvasta et teillä on matkarattaina baby joggerin zipit..muistatko saiko ne ottaa koneeseen sisälle, vai meneekö lentäessä ruumaan?

    Vastaa
    • Metti Forssell 20.04.2016

      Haha totta! Meidänkin neiti 99% ajasta haluaa tulla mukaan vessaan…(?!) Aina pitää yrittää salaa livahtaa sinne jos haluaa olla rauhassa 😀 Mutta aika vierähtää niin uskomattoman nopeasti aivan kuten sanoit. Tuntuu, että vain muutamissa viikossakin lapsi oppii, kehittyy ja kasvaa ihan silmissä <3

      Nuo matkarattaat ovat meillä aina menneet ruumaan. Tosin monilla lentokentillä (paitsi Suomessa tietysti) rattaathan saa ottaa portille asti mukaan, mikä helpottaa valtavasti pikkumatkustajien kanssa. Mukavaa viikonjatkoa! 🙂

      Vastaa